Oon koko ajan tänne kirjoittamassa. Nyt kun ei ole päiväkirjaa niin tää tuo turvaa.
Äsken kävi labrat ottamaasa natriumit ja kaaliumit joista selviää mistä mun rytmihäiriöt johtuu. Ja tietysti, olenko liian kuiva. Jotenkin salaa toivoisin pääseväni pois tältä osastolta sisätaudeille tippaan. Siellä olisi niin erilaista. Tunnelma olisi erilainen-voisin ehkä syödäkin jotain. Ei olisi hulluja toistensa ympärilä.
Mulle otti tosi koville kun eräs vanha mummo tuli viereen istumaan ja sanoi "sun pitäisi syödä puhtaammin että toi ihottuma lähtisi". Arvaa oonko kokeillut erilaisia konsteja, kuorintoja, kasvonaamioita... MITÄ VAIN! Mutta tällänen paskainen iho mulle on annettu ja kärsin siitä joka hetki ja joka ikinen sekunti. Ihotautilääkärille en uskalla mennä sillä pelkääm niiden nauravan mut ulos sieltä.
perjantai 30. syyskuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
"Joo", sanoin. Tiesin, että se oli totta, ja olin osaksi surullinen. Oli vaikea päästää irti. Vaikka se mistä pitää kiinni ...
-
Niin kuin aikaisemmin jo kirjoitinkin, en ole nukkunut kovin hyvin viime aikoina. Tänäänkin heräsin jo viideltä enkä oikein saanut enää sen ...
-
Kulunut vuosi on ollut todella rankka ja kuluttava. Edellisen uuden vuoden vietin osastolla, enkä nähnyt yhtäkään rakettia, kun en saanut ne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti