Oon miettinyt tuota liikunta juttua mistä kirjoitin edellisessä postauksessa. Tänään kävin nimittäin ekaa kertaa tänä talvena hiihtämässä ja voi että mä nautin! Olin tunnin verran äidin kanssa ja jalat kesti yllättävän hyvin. Nyt illasta on ollut vaikeuksia kävellä, mutta huomennakin aion heittää jonkinlaisen lenkin isäpuolen kanssa. Oli ihana kun liikuin liikkumisen ilosta enkä pakosta. Tunsin miten muhun oikein virtasi energiaa ja olisin voinut olla ulkona vaikka kuinka kauan. Sielu lepästi Lapin maisemissa. Nyt harmittaa kun en aiemmin tajunnut, että hiihto voisi olla se mun juttu, mutta toisaalta en tiedä olisinko jalkojen puolesta voinut aikaisemmin edes hiihtää. Ensi talvena aion olla ajoissa liikkeellä.
Nyt täytyisi sitten keksiä sopiva laji kesäksi. Pyöräily voisi olla jalkojen kannalta hyvä ja siinä saisi ihailla maisemia samalla. Haluaisin vaan jonkun lajin missä tulisi yläkropallekin treeniä. Eli jotain aika kokonaisvaltaista siis. Onkohan liikaa vaadittu... Vai olisiko teillä ehdotuksia?
Mä aloin myös tekemään lihaskuntoa kotona, mutta maltillisesti. Oon nyt tehnyt iltaisin 50 kyykkyä ja 50 vatsalihasta. Niitä mitä haluan kehittää. Oon myös miettinyt ruokakuvioita. Mä vähän luulen, että musta ei enää ole laihduttamaan, ainakaan samalla lailla niin kuin aikaisemmin. Että lopettaisin syömisen kokonaan. Ainakin nyt tuntuu siltä. Siksipä tulin siihen lopputulokseen, että jos haluan kiinteytyä ja kuitenkin syödä hyvin ja nauttia ruuasta, pitää myös liikkua ja treenata muutenkin kuin vain kävellä koirien kanssa.
Just nyt ja just tänään, mulla on ollut hyvä olo. Mua ei ole ahdistanut, mä olen urheillut ja syönyt. Pari poissaolokohtausta on tullut, mutta oon saanut palautettua itteni maan pinnalle tähän hetkeen.
Tiedän ettei tämä hetki tule jatkumaan ikuisesti, mutta nyt on hyvä. Nyt ja tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti