Nyt jos koskaan uidaan syvissä vesissä. En oo syönyt tai jounut kolmeen päivään mitään. Hoitajat pelottelee,että munuaiset pettää kohta. Ja niin ne varmaan pettääkin. Mulla on vasemmassa selässä ja kyljessä kipuja, mutta kukaan ei kommentoi siihen mitään vaikka oon asiasta sanonu useemman kerran. Verenpaineet on matalat, huimaa ja pyörryttää, ahdistaa, vatsaan sattuu, labrat on päin persettä. Viiltelinkin eilen ja tänään niin että piti tikata. Oon koko ajan hirmu väsynyt, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Huomenna loppuu tarkkailu ja tehdään päätös joko pakkohoidosta, vapaaehtoisesta hoidosta tai kotiin lähtemisestä. Mä haluaisin kotiin laihduttamaan. Tiedän että jos jään tänne, mut laitetaan ennen pitkään letkuruokintaan. Sitä en halua. En voi kuvitella mitään ahdistavampaa kuin sen, että muhun tungetaan väkisin kaloreita.

Miten mä päädyin taas tähän? Ihan hullua.