maanantai 22. kesäkuuta 2015

"Sä olet nainen juuri oikeassa painossa. Et liikaa tai liian vähän"

Noi sanat satuttavat eniten. Se etten ole liian laiha. Se tuntuu pahimmalta. Kun haluaisi olla vain pikkuinen ja huomaamaton sotanorsun sijaan. Tiedän että sanat oli tarkoitettu tsempiksi ja kohteliaisuutena mutta en voinut ottaa niitä muuta kuin loukkauksena. 

Eilen jalat pettivät alta. En päässytkään ylös enkä tuntenut niitä ollenkaan. Itkin ja pelkäsin. Hoitajia tuli ja meni. Pitivät kädestä. Puhe sammalsi aivan kuin olisin ollut juovuksissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...