Kesä. Mä makaan nenä-mahaletkussa puoli tajuttomana sairaalassa. Jossain vaiheessa olin ollut hengityskoneessakin. Nyt minut on siirretty takaisin kotikaupunkiin ambulanssilla. Makaan neurologian osastolla.
Sisko oli lukenut päiväkirjaani. Juuri siltä kohdalta missä luki että aion kerätä neljän viikon lääkkeet ja tappaa itseni. Olin lievästi sanottuna vihainen.
Jos äiti ei olisi ollut paikalla kun ruokakärry tuli, olisin jättänyt taas yhden ruuan välistä. Nyt oli pakko lopettaa paasto.
Pakko jaksaa tätä pelleilyä syömisen kanssa kunnes olen tarpeeksi pieni. Tarpeeksi kaikkea.
Tänään pään kuviin. Pelottaa
perjantai 12. kesäkuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
Kiireiset kaksi päivää. Eilen olin poliklinikalla ja tänään ravitsemusterapeutilla sekä terapiassa. Olin kerrankin oma-aloitteinen ja otin i...
-
Koti. Paras paikka olla. Oon nyt ollut täällä viikonlopun yli mummun ja siskon tytön kanssa. Meillä oli mukavaa mutta nyt, kun yksinäisyys j...
-
Viimeisen tekstin jälkeen aloin olemaan varma, että mua seurataan ja salakuunnellaan. Laitoin äidille viestin, että hakee koirat ja lähdin i...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti