Nielin siis ne kolme pinniä. Nyt olen ollut kaksi yötä tarkkailussa vatsakirurgiaan erikoistuneella osastolla. Tänään alkoivat yhtäkkiä kaamean hirveät vatsakivut ja minua lähdettiin kiikuttamaan varjoainekuvaan. Siellähän ne pirulaiset olivat tukkineet suolen niin että nyt odotan päätöstä leikkauksesta. Olen outo sillä haluaisin siihen. Syynä se että lähtisivätpä ainakin kivut pois. Ei tarvitsisi enää stressata. Kyllä, minäkin stressaan. Pelkään mitä tapahtuu. Itkenkin. Vaikka olen itse aiheuttanut nämä itselleni, niin kadun jollakin tasolla sitä ja olen peloissani. Mitä jos aiheutan jotain peruuttamatonta?
Tulen päivittämään kunhan tiedän joudunko (pääsenkö) leikkaukseen vai en.
tiistai 16. kesäkuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
Kiireiset kaksi päivää. Eilen olin poliklinikalla ja tänään ravitsemusterapeutilla sekä terapiassa. Olin kerrankin oma-aloitteinen ja otin i...
-
Koti. Paras paikka olla. Oon nyt ollut täällä viikonlopun yli mummun ja siskon tytön kanssa. Meillä oli mukavaa mutta nyt, kun yksinäisyys j...
-
Viimeisen tekstin jälkeen aloin olemaan varma, että mua seurataan ja salakuunnellaan. Laitoin äidille viestin, että hakee koirat ja lähdin i...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti