Oon ollut paljon osastolla. Hyvä niin. Tänään oli uloskirjotus. Jännittävää. Osastolla ollessa nimittäin keksin mitä oudoimpia keinoja purkaa ahdistusta: söin kokonaisen pannan ja nielaisin kolikon, joka juuttui ruokatorveen niin että jouduttiin nukuttamaan että se saatiin se pois.
Nyt saa loppua tällaset hölmöilyt.

Kaiken tän ja näiden vuosien jälkeen jaksan uskoa vieläkin että mä voin elää tavallista elämää ja tuun parantumaan. Oikeastaan nää vaan vahvistaa sitä ajatusta. Perkele, minä vielä näytän!

Uloskirjotuksen jälkeinen elämä pelottaa silti. Mitä teen jos yksin ollessa tulee ahdistuskohtaus? Nyt oonkin viettänyt aikaa siskon luona jo pari yötä.

Asiasta ihan toiseen, oon harkinnut tatuointia mun vasempaan käsivarteen. Oikeassa kädessä on jo teksti "fighter" ja lapaluussa kolibri. Haluaisin sen tatskan arpien peitoksi mutta myös kun ne on oikeasti mun mielestä kauniita! Ajattelin ottaa sulan josta tulee teksti "hope". Pitää vaan vielä varmistaa tatuoijalta ettei arvet ole este, että kai se väri tarttuu samalla lailla. Oon nimittäin ihan kujalla näissä asioissa :D

Tilasin myös uuden pianon. Vanha sanoi sopimuksen irti... Thomannilla maksoi digitaalipiano ja penkki 429€. Nyt innolla odotan laskua jotta voin maksaa sen ja sen jälkeen se lähetetään mulle. Pääsen vihdoin soittamaan! Haluaisin myös mennä pianotunneille että oppisin vähän paremmin soittamaan.

Huomenna tai ylihuomenna treffit joita ootan innolla! Mennään leffaan ja vähän jännitän kun sinne on tapana ostaa karkkia. Mitä jos en pysty syömään ja ahdistun? Taidan mennä Punnitse ja Säästän (en koskaan tiedä miten toi taipuu!) kautta.
Mutta jotta oon pirteenä treffeillä niin pitää alkaa nukkumaan.
Öitä!