Nukuin viime yön todella huonosti. Heräilin tunnin välein katsomaan kelloa ja seitsemältä aamulla luovutin ja nousin ylös, vaikka kerrankin olisin saanut nukkua niin pitkään kuin haluan. Oikeastaan koko viikko on mennyt huonoilla yöunilla. Olen herännyt melkein joka aamu siinä viiden jälkeen, kun en ole enää saanut unta. Hassua, mutta olo on huonoista unista huolimatta ollut parempi kuin pitkiin aikoihin.
Tänään aloitin päivän koirien ulkoiluttamisella josta siirryin siivoamaan koko kodin. Vein matot ulos, tamppasin sohvatyynyt, imuroin, pyyhin pölyt, pesin lattiat ja vessan ja lopuksi leivoin vadelmamuffinsseja. Milloinkohan viimeksi on ollut näin paljon virtaa? Koiratkin ovat olleet aivan ihmeissään kun mamma touhuaa koko ajan jotain eivätkä ne saa nukkua rauhassa.

Toisaalta olen myös hiukan huolestunut, vaikka en sitä haluaisi myöntää. Viimeksi kun sain samanlaisen virtapiikin, seurasi siitä psykoosi. Ensin jaksoin kaikkea, sitten en yhtäkkiä enää mitään. Toivon, ettei tämän kertainen noudata samaa kaavaa. Siksi yritän muistaa myös levätä, vaikka vaikeaa se onkin. Kirjoitin eilen siitä itseasiassa päiväkirjaankin. En pysty päivisin enää edes soittamaan pianoa viittä minuuttia pidempään tai ottamaan päiväunia, sillä koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain hyödyllistä. En malta pysähtyä. Tuntuu, että se haittaa jo jokapäiväistä elämistä, sillä koulussakin on vaikea keskittyä.

Olen kuitenkin iloinen, että ahdistus on vähentynyt huomattavasti parin päivän sisällä. Vaikka vielä alkuviikosta valitin, että olo ei varmasti tule koskaan helpottamaan niin nyt voin todeta olleeni väärässä. Huonoina hetkinä on vain niin vaikea uskoa parempaan.

Matikan koe oli eilen ja voin kyllä jo näin etukäteen sanoa, että perseelleen meni! Kyllä se läpi menee, mutta millä numerolla. Yhteen tehtävään en esimerkiksi saanut mitään sillä en tajunnut koko kysymystä. Joskus kyseenalaistan koko pitkän matikan opiskeluni. Miksi ihmeessä kidutan itseäni kun voisin päästä helpommalla lyhyessä matikassa? Mutta lääkis. Sinnehän mä edelleen haluan, ja vaikka kirjoittaisin pitkästä huonon numeron, saa siitä silti paremmat pisteet kuin hyvästä numerosta lyhyestä matikasta. Pakko vaan opiskella ahkerammin.

Nyt onneksi alkoi viikon syysloma, vaikka tuntuu että vastahan koulu alkoi, miten loma nyt jo on? Näillä näkymin mulla ei ole mitään ihmeellisiä suunnitelmia, muuta kuin hoitokuvioita, palavereja ja no...oikeastaan yksi aika isokin asia: rikosilmoituksen teko ja oikeusjutun aloitus. Hyvä että se osuu syyslomaviikolle niin saan keskittää voimia tärkeimpään ja psyykata itteäni. Saan tukihenkilön mukaan ja seuraavat päivät on turvattu, etten joudu olemaan yksin ja tekisi mitään itelleni. Siitä aiheesta myöhemmin sitten lisää jos siltä tuntuu. Nyt on pakko lähteä koirien kanssa lenkille.