Kävin apteekissa hakemassa puolen viikon lääkkeet jotka saan kerralla. Samalla piti palauttaa vanhoja koirien lääkkeitä mutta "unohdin". Oikeasti, kuinka säälittävää on, että meinaan vetää yliannostuksen eläimille tarkoitettuja lääkkeitä??

Paniikki alkaa hiipimään. Tuleeko elämä olemaan tällaista aina? En vain jaksaisi. Päivästä toiseen. Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois, vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.

Ei musta silti olisi itsemurhaa tekemään. Kai. Nykyään pystyn ihan eri tavalla ajattelemaan muiden tunteita. Perhe ei koskaan selviäisi siitä. Oon vaan niin väsynyt. Haluaisin helpotusta ja oon miettinyt epätoivoisesti kaikkea adhd-lääkkeistä huumeisiin jotka molemmat tuo lisää energiaa ja hyvää oloa. Mutta kumpaakaan ei oo helppo saada.

Miks mä edes mietin tollasia tulevaisuuden pilaavia juttuja? Kaikkihan pitäisi olla hyvin.