Tää homma ei mee nyt kyllä ihan putkeen. En ehkä haluu edes kertoa mitä tein. Tai ehkä mä kerron: puukotin itteäni reiteen.
Kuitenkin ambulanssilla sairaalaan. Pääsin illalla kotiin.
Oon jättänyt lääkkeitä ottamatta. En pysty käymään töissä. Kaikki on pettyneitä muhun. Vihaan itteäni ja niin vihaa muutkin.
Joku surullinen kerta mä vielä onnistun ja tapan itteni. Mulla on vaan niin paha olo.
lauantai 9. heinäkuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
"Joo", sanoin. Tiesin, että se oli totta, ja olin osaksi surullinen. Oli vaikea päästää irti. Vaikka se mistä pitää kiinni ...
-
Niin kuin aikaisemmin jo kirjoitinkin, en ole nukkunut kovin hyvin viime aikoina. Tänäänkin heräsin jo viideltä enkä oikein saanut enää sen ...
-
Kulunut vuosi on ollut todella rankka ja kuluttava. Edellisen uuden vuoden vietin osastolla, enkä nähnyt yhtäkään rakettia, kun en saanut ne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti