Nyt voin sen paljastaa. Hiljaa näinä illan tunteina. Olen miettinyt, että en enää koskaan, tai ainakaan pitkään aikaan, söisi oikeaa ruokaa. Että letkutettaisiin kaikki energia. Ei kai keho sitä kovin kauaa kestä? Ei kai se sille hyväksi ole? Saisin salaa, hiljaa hiipua pois. Läheisten kanssa. Ja jonakin aamuna vain...minua ei enää olekaan.