lauantai 9. tammikuuta 2016

En tiedä painoani,
en tiedä arvoni määrää.
Tiedän vain, että kovin kauaa tätä ei jaksa katsella.
Ei vierestä, ei sivulta eikä kaiken keskeltä.

Haluaisin jo kaiken loppuvan, tietäen kaiken päässsä loistavan kirkkaan valon,
Valon, jota kohti juosta.
Juosta näillä haavoittuneilla jaloilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...