En ole viitsinyt (lue:jaksanut) kirjoittaa tännekään. Kaikki on mennyt päin persettä. Minut potkaistiin kuntoutuspaikasta pois sen jälkeen kun olin kahtena iltana yrittänyt puukottaa itseäni saksilla ja toisena iltana vetänyt partakoneen terällä kurkkuun haavoja. Siitä asti olen taas ollut sairaalassa. Nyt en ilmeisesti pääse mihinkään kuntoutuspaikkaan enää vähään aikaan, mutta osastollakaan minua ei haluta pitää. Pitää siis pärjätä kotona asumispalvelutuen kanssa. Ja minähän olen päättänyt pärjätä!
Poikaystävän kanssa varasimme ensi yöksi lyhyen kylpyläloman, jotta saamme viettää laatuaikaa kahdestaan. Vietämme samalla myös synttäreitäni jotka olivat muutama viikko sitten. Ajattelimme uiskennella poreissa, keilata ja syödä hyvin. Luksusta arkeen :)
Lisäksi olemme sopineet että poikaystäväni, joka on tällä hetkellä vailla työtä ja koulupaikkaa tulee kotiuduttani lähes asumaan luokseni. Ensinnäkin tietysti siitä syystä että saamme viettää aikaa yhdessä, mutta myös siitä syystä, että hän on tukemassa kotiutumistani.
Olen myös muuttamassa uuteen isompaan asuntoon, jota odotan innolla. Oikeastaan elämässä on nyt paljon iloisia ja innolla odotettavia asioita. Kunhan vain pääsen kotiin toteuttamaan niitä.
Ainakin motivaatio on kohdallaan:)
tiistai 9. helmikuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
Kiireiset kaksi päivää. Eilen olin poliklinikalla ja tänään ravitsemusterapeutilla sekä terapiassa. Olin kerrankin oma-aloitteinen ja otin i...
-
Koti. Paras paikka olla. Oon nyt ollut täällä viikonlopun yli mummun ja siskon tytön kanssa. Meillä oli mukavaa mutta nyt, kun yksinäisyys j...
-
Viimeisen tekstin jälkeen aloin olemaan varma, että mua seurataan ja salakuunnellaan. Laitoin äidille viestin, että hakee koirat ja lähdin i...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti