Ei ole jotenkin tullut kirjoiteltua tänne... Tänäänkin oli niin kiire päivä että huhhuh! Ensin aamupalan jälkeen aamukokoukseen, josta ulos hoitajan kärräämänä. Tämän jälkeen kymmeneltä rentoutusryhmä, syömään ja hetken hengähdystauko jolloin luin lehteä. Sitten olikin vuorossa taideryhmä josta jouduin lähtemään kesken pois, kun fyssari tuli hakemaan jumppaan. Jumppasimme noin puoli tuntia, ja sitten lähdin hoitajan kanssa haavahoitajan vastaanotolle. Haavat olivat parantuneet oikein esimerkillisesti! Tämän jälkeen kävin välipalalla, kaveri tuli käymään ja oli päivällisaikaan asti. Sen jälkeen tuli kova kipukohtaus ja itkin hysteerisesti hoitajalle. Itkua tuntui riittävän vähän turhankin paljon ja lopulta en enää tiennyt mille itkin. Luultavasti syömisahdistukselle. Ihana hoitaja tuli kuitenkin tanssittamaan minua pyörätuolissa, ja teimme mm.pyörähdyksiä käsien alta. Nauroin taas. Selailin vähän aikaa nettiä, menin iltapalalle ja join päivän toisen nutrin hitaasti mutta varmasti.
Nyt väsyttää kahta kauheammin! Onneksi huomenna ei ole muuta kuin sairaalapastorin kanssa juttelua, lääkärin kierto ja siskon sekä äidin kanssa keskustaan meno illalla. Ajattelin ylittää itseni taas ja mennä ravintolaan syömään sushia 🍣 Kaveria en taida syöminkeihin mukaan saada, mutta kyllä perhe lähtee ainakin seuraksi istumaan viereen. Huomenna taas uusi päivä :)
tiistai 25. elokuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...
-
"Joo", sanoin. Tiesin, että se oli totta, ja olin osaksi surullinen. Oli vaikea päästää irti. Vaikka se mistä pitää kiinni ...
-
Niin kuin aikaisemmin jo kirjoitinkin, en ole nukkunut kovin hyvin viime aikoina. Tänäänkin heräsin jo viideltä enkä oikein saanut enää sen ...
-
Kulunut vuosi on ollut todella rankka ja kuluttava. Edellisen uuden vuoden vietin osastolla, enkä nähnyt yhtäkään rakettia, kun en saanut ne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti