Yritän nukahtaa mutta eihän siitä mitään tule kun nukuin kolmen tunnin päikkärit. Huomenna pitäisi jaksaa terapiaan aamusta. Polillekin meinasin nukahtaa tänään.
On myös yksi asia joka painaa mieltä, mutta en uskalla kertoa sitä täällä jos vaikka joku tuttu saattaakin lukea blogia.
Onhan sitä kivaakin tiedossa: etelä-Suomeen pariksi viikoksi, Tallinnan reissu, ystäviä, laatuaikaa isän kanssa jolla on loma.
Milloinkohan minä voisin laulaa Antti Kleemolan laulua Kaikkea hyvää?
Sisko soitti taas vaan ei kanna enää huolta, kuuluu kaikkea hyvää
Nukun jo yöni kohta jää surutyöni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti