Kaikki meni niin kuin olin arvellutkin: meillä paiskottiin tänään ovia ja suututtiin, tai ehkä paremmin sanottuna turhauduttiin, anoreksiaan. Kieltäydyin siis syömästä ruokaa äidin luona. Pitkien neuvotteluiden jälkeen suostuin ahtamaan itseeni 2dl veteen keitettyä kaurapuuroa mustikoiden kera. Aamulla oli myös pakko syödä jogurttia kamalan pääsäryn takia (matalat sokerit) ja siitä olo sitten helpottuikin. Kävin minä lenkilläkin muutamaan otteeseen, tosin vain kävelemässä, mutta kävin kuitenkin.

Ensi viikko taitaakin mennä suunnitelmista poiketen kotona, sillä äiti ei suostu ottamaan minua mukaan mummolaan. Saanpahan laihduttaa rauhassa.

Niin ja edellisen tekstin lupauksista huolimatta kävin ostamassa vaa'an. Tänään illalla paino oli äidin vaa'alla 61kg eli laskusuuntainen, jos vaaka pitää paikkaansa. Hyvä niin!

Luin vanhoja postauksiani ja huomasin yhden jossa kirjoitin "Olen laihtunut alle viikossa kuusi kiloa ja olen siitä aivan hemmetin ylpeä! ". Toki suurin osa on ollut nesteitä, mutta tuo pätkä sai minuun lisää toivoa. Kaikki on mahdollista jos vain yrittää tarpeeksi kovasti.

Nyt alan nukkumaan, sillä väsyneenä repsahtaa varmemmin syömään kuin pirteänä. Hyvää yötä!