tiistai 13. tammikuuta 2015

Oot hyvin pieni,
oot hyvin hauras
On ekat sanat joita kuulet päivittäin
muttet kuuntele muita
kuin sitä yhtä
joka käskee painua alemmas ystäväin
Ja se kaiken sulta syö
ja heti perään vielä lyö
ja sanoo sä pystyt parempaan
Ja kun putoaa höyhenvyö
alkaa ikuinen yö
Sä pääset aikaan suurempaan

Sä haluat pois
sä haluat pakoon
Mä tajuun mutten tahdo ymmärtää
Sä haluat pois
kun et pystykkään
kaikkeen mitä pitää yrittää
Te tartutte toisiin nyt niin kuin kieli kylmään rautaan
Nyt mä ajattelen
mut ääneen sano en
että sut on kevyempi kantaa hautaan

Tää turruttaa tunteen
tää vie tehon
Ne samat sanat kuulin aina päivittäin
Koin hennon otteen
näin väsyneen kehon
pelkäsit liian liian paljon ystäväin 
Olit kaunis kuin tiikeri
jonka raajoja koristi
viivat viivojen perään 

Ja mä tahdon uskoa
että ois vielä toivoa
joka aamu kun herään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...