lauantai 21. toukokuuta 2016

Hei sinä, sinä J. Tiedän että luet tätä. Halusin vain kertoa kuinka tärkeäksi olet minulle muodostunut. Miten olisin tehnyt tyhmyyksiä jo monta kertaa jos sinua ei olisi ollut olemassa. Miten joka ilta ajattelen sinua ennen kuin alan nukkumaan.

Haluaisin niin kovin pystyä selittämään selkeästi miksi olen toiminut niin kuin olen toiminut. Mutta en osaa. Mieleni liikkeet ovat vieraita jopa minulle itselleni.

Emme ole tunteneet kovin kauaa, mutta sinä olet rakas minulle. En halua että kaikki loppuu omiin mokiini... Toivon etten ole pilannut mitään.

Kiitos että olet siinä. Että olet sinä. Niin ymmärtäväinen, kiltti, luotettava, turvallinen. Ja miljoona muuta asiaa. Sinuun on hyvä nojata, kun paha olo ottaa vallan. Kiitos kun haluat auttaa.

Vihdoin minusta tuntuu että olen kokonainen. Että jokin osa on loksahtanut paikoilleen. Enää en tunne niin kuin ennen. Nyt on parempi. Hyvä. Sinun ansiostasi. Muista se. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anteeksi tämä yli kaksi kuukautta kestänyt hiljaisuus. Ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne sillä olen mennyt niin huimasti eteenpäin...