Annoin ahdistukselle periksi. Kävelin lähimpään apteekkiin ja ostin paketin panadoleja. Vedin kaikki soijajuoman kanssa. Sen jälkeen vedin soittotunnin kunnialla läpi,soitin osastolle että ahdistaa ja soitinpa vielä psykologillekin. Lopulta psykologi oli ainoa jolle uskalsin kertoa totuuden. Hän soitti osastolle, josta käskettiin porhaltamaan ensiapuun. Ensimmäisten vastaan hangoittelujen jälkeen suostuin, ja päivystyksessä sainkin nopeaa palvelua.

Hiiliä ei kuulemma enää kannattanut juoda ja yksi hoitaja puhui jo kuolemasta. Soitin itkien ystävälle. En halunnut kuolla, halusin kokea vielä vaikka mitä. Kerroin poikaystävälle totuuden joka otti asian aika hyvin.

Ensimmäiset labrat olivat huonot, myrkkyarvo kuulemma erittäin korkea. Nyt odottelen toisia tuloksia. Maksaa suojaavaa lääkettä tippuu tipassa. Jonkin aikaa täällä osastolla menee.

Enempää en jaksa nyt päivittää. Myrkytystila vie kaikki voimat.